Mistä energiamme tulevaisuudessa?
07/05/07 18:57 Filed in: Ajankohtaista
Seppo Pahlman
Mistä energiamme tulevaisuudessa?
Tekniikan Alojen Foorumi TAF järjesti energian saantiin ja energiakysymyksiin yleensäkin liittyvän seminaarin. Poliittisten puolueiden edustajiakin oli paikalla – sattuneesta syystä, ilmeisesti eduskuntavaalien lähestymisestä johtuen.
Energia - teknologiayhteiskunnan kohtalonkysymys
Tekniikan tohtori Lauri Kuronen Opetushallituksesta totesi, että materiaalit, energia ja tietotaito ovat teknologiayhteiskunnan rakenneosaset. Käyttäjäyhteisö luo tarpeita. - Internetkin syntyi ihmisten vuorovaikutustarpeesta. Näitä tarpeita mm. insinöörit pyrkivät tyydyttämään yhdistelemällä käytäntöä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Uudelle Leonardo da Vincille, insinöörille ja taiteilijalle, olisi myös käyttöä.
Jälkiteollinen yhteiskunta tarvitsee perustakseen alkutuotannon, lehmän lypsystä alkaen. Tätä pidetään itsestään selvyytenä. Itsestään selvyyksiä ovat myös sähköinen tiedonsiirto, palveluiden massatuotanto, globaalit markkinat sekä innovaatioiden tarve.
Materiaaleja voidaan kierrättää mutta energiaa ei. Sitä paitsi materiaalien kierrätyskin kuluttaa energiaa, josta näin ollen on ylikysyntää. Olemme valjastaneet käyttöömme valtavasti luonnonvaroja – maapallon kantokyky on jo ylitetty. Suomi on tässä kehityksessä kärkitiloilla, meillä on kylmä maa, pitkät etäisyydet ja energiavaltainen teollisuus. Toisaalta USA:ssa käytetään asukasta kohden kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna EU:hun ja Japaniin. Yhtäkaikki eteenpäin on kuljettava, mutta se on tehtävä järkevästi. Energiahuolto on kriittinen tekijä nyky-yhteiskunnassa. On siis kehitettävä parempia teknologioita. Ongelma on globaali.
Ilmasto ennen ja ilmasto tulevaisuudessa
Varapääjohtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta kertoi kuvin ja sanoin ilmaston muutoksista. Rankkasateet ovat lisääntyneet ja kuivuuskaudet pahentuneet, useimmat vuoristojäätiköt ovat vetäytyneet ylöspäin. Nämä ovat ilmeisiä trendejä, eivät tilastokukkasia. Sellaisiakin ilmatieteen historiasta löytyy. Esimerkiksi vuonna 1938 kuoli Suomessa erään kesäkuukauden aikana salamaniskuun 20 henkilöä. Nykyiset tappiot ovat keskimäärin yksi henkilö joka toinen vuosi. (Ihmiset eivät enää vietä aikaansa joukoittain töissään peltoaukeilla.)
Jos ilmaston muutos jatkuu, on edessämme seuraavaa: Etelä-Eurooppa tulee kuivumaan, etelän rannat siirtyvät Pohjanmerelle ja nykyiset Varsinais-Suomen lämpötilat siirtyvät Utsjoelle. Edelleen, helleaallot yleistyvät, tulvat yleistyvät, valtamerien pinta nousee, ruoan tuotantoalueet muuttuvat ja riskit taloudellisiin häiriöihin lisääntyvät. Voittajia on vähän, mutta häviäjiä paljon.
Tulevien vuosisatojen aikana Grönlanti sulaa puoliksi ja merien pinnat nousevat metrikaupalla, mutta Golf-virta ei ilmeisesti ratkaisevasti heikkene. Prosessi etenee väistämättömästi. Sitä ei voi pysäyttää, mutta hidastaa sitä pitää.
Suomestako biokaasun kärkimaa?
Biokaasutus on orgaanisen aineksen anaerobista käsittelyä (suljetussa tilassa). Prosessin aikana muodostuu biokaasua, ravinteista typpi muuttuu liukoiseen muotoon ja hajua aiheuttavat yhdisteet poistuvat. Biokaasun tuottamiseen yhdyskuntien teollisuuden ja alkutuotannon sivutuotteista ja jätevirroista on ensisijaisesti jätehuoltoa. Samalla energian tuotannon osalta biokaasuprosessi on muihin jätehuoltomenetelmiin nähden ylivoimainen. Prosessin sivutuotteena saadaan energiaa 5-20 kertaa enemmän kuin laitos kuluttaa. Filosofian tohtori Juhani Suvilampi Waltrec OY:stä arveli, että biokaasulla voitaisiin joskus Suomessa korvata jopa yhden ydinvoimalalaitoksen energian tuotanto.
Teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteita käsittelevät keskitetyt biokaasulaitokset ovat Suomessakin vasta alkutaipaleella. Laitosten korkea investointitaso viivästyttää niiden syntymistä. Biokaasun tuottaminen Suomessa on mahdollista myös kasviperäisiä materiaaleja käsittelemällä. Se on puhdasta energian tuotantoa ja raaka-aine on uusiutuvaa. Huomattakoon, että energian tuottamisessa biokaasuteknologia mahdollistaa noin viisi kertaa paremman saannon kuin esimerkiksi biodieselin tuotanto.
Poliittisten puolueiden edustajien puheenvuoroista poimittua.
Ydinvoiman elinkaari on 100 vuotta. Uraanivarat, jotka saadaan esiin nykyisellä kustannustasolla, riittävät 80 vuodeksi. Luonnonuraanin kustannus on vain 4 % ydinvoiman kokonaiskustannuksista. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon hyötysuhde on noin 80 % , kun esimerkiksi perinteisen kivihiilivoimalaan hyötysuhde on vain 35-40 %. Energian hinnan osalta on pidettävä huolta, että energiaintensiivinen teollisuus ei menetä kilpailukykyään. Suomalaisen teollisuuden menestyminen on kyettävä takaamaan myös tulevaisuudessa.
Suomen BKT:n kehitystä vuosina 1900-2004 esittävä kuva on Martti Pohjolan raportista Talouskasvu talouspolitiikan välineenä .
Energiateknologioiden vaikutusta esittävä kuva on raportista Shellin energiaskenaariot 2001-2050.
1) BKT kuvat ovat prof? Matti Pohjolan artikkelista Talouskasvu talouspolitiikan tavoitteena (liitteet 1-3) 2) Eri energiateknologiat kuva on Shellin energia skenaariot raportista 2001-2050.
Mistä energiamme tulevaisuudessa?
Tekniikan Alojen Foorumi TAF järjesti energian saantiin ja energiakysymyksiin yleensäkin liittyvän seminaarin. Poliittisten puolueiden edustajiakin oli paikalla – sattuneesta syystä, ilmeisesti eduskuntavaalien lähestymisestä johtuen.
Energia - teknologiayhteiskunnan kohtalonkysymys
Tekniikan tohtori Lauri Kuronen Opetushallituksesta totesi, että materiaalit, energia ja tietotaito ovat teknologiayhteiskunnan rakenneosaset. Käyttäjäyhteisö luo tarpeita. - Internetkin syntyi ihmisten vuorovaikutustarpeesta. Näitä tarpeita mm. insinöörit pyrkivät tyydyttämään yhdistelemällä käytäntöä, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Uudelle Leonardo da Vincille, insinöörille ja taiteilijalle, olisi myös käyttöä.
Jälkiteollinen yhteiskunta tarvitsee perustakseen alkutuotannon, lehmän lypsystä alkaen. Tätä pidetään itsestään selvyytenä. Itsestään selvyyksiä ovat myös sähköinen tiedonsiirto, palveluiden massatuotanto, globaalit markkinat sekä innovaatioiden tarve.
Materiaaleja voidaan kierrättää mutta energiaa ei. Sitä paitsi materiaalien kierrätyskin kuluttaa energiaa, josta näin ollen on ylikysyntää. Olemme valjastaneet käyttöömme valtavasti luonnonvaroja – maapallon kantokyky on jo ylitetty. Suomi on tässä kehityksessä kärkitiloilla, meillä on kylmä maa, pitkät etäisyydet ja energiavaltainen teollisuus. Toisaalta USA:ssa käytetään asukasta kohden kaksinkertainen määrä energiaa verrattuna EU:hun ja Japaniin. Yhtäkaikki eteenpäin on kuljettava, mutta se on tehtävä järkevästi. Energiahuolto on kriittinen tekijä nyky-yhteiskunnassa. On siis kehitettävä parempia teknologioita. Ongelma on globaali.
Ilmasto ennen ja ilmasto tulevaisuudessa
Varapääjohtaja Mikko Alestalo Ilmatieteen laitokselta kertoi kuvin ja sanoin ilmaston muutoksista. Rankkasateet ovat lisääntyneet ja kuivuuskaudet pahentuneet, useimmat vuoristojäätiköt ovat vetäytyneet ylöspäin. Nämä ovat ilmeisiä trendejä, eivät tilastokukkasia. Sellaisiakin ilmatieteen historiasta löytyy. Esimerkiksi vuonna 1938 kuoli Suomessa erään kesäkuukauden aikana salamaniskuun 20 henkilöä. Nykyiset tappiot ovat keskimäärin yksi henkilö joka toinen vuosi. (Ihmiset eivät enää vietä aikaansa joukoittain töissään peltoaukeilla.)
Jos ilmaston muutos jatkuu, on edessämme seuraavaa: Etelä-Eurooppa tulee kuivumaan, etelän rannat siirtyvät Pohjanmerelle ja nykyiset Varsinais-Suomen lämpötilat siirtyvät Utsjoelle. Edelleen, helleaallot yleistyvät, tulvat yleistyvät, valtamerien pinta nousee, ruoan tuotantoalueet muuttuvat ja riskit taloudellisiin häiriöihin lisääntyvät. Voittajia on vähän, mutta häviäjiä paljon.
Tulevien vuosisatojen aikana Grönlanti sulaa puoliksi ja merien pinnat nousevat metrikaupalla, mutta Golf-virta ei ilmeisesti ratkaisevasti heikkene. Prosessi etenee väistämättömästi. Sitä ei voi pysäyttää, mutta hidastaa sitä pitää.
Suomestako biokaasun kärkimaa?
Biokaasutus on orgaanisen aineksen anaerobista käsittelyä (suljetussa tilassa). Prosessin aikana muodostuu biokaasua, ravinteista typpi muuttuu liukoiseen muotoon ja hajua aiheuttavat yhdisteet poistuvat. Biokaasun tuottamiseen yhdyskuntien teollisuuden ja alkutuotannon sivutuotteista ja jätevirroista on ensisijaisesti jätehuoltoa. Samalla energian tuotannon osalta biokaasuprosessi on muihin jätehuoltomenetelmiin nähden ylivoimainen. Prosessin sivutuotteena saadaan energiaa 5-20 kertaa enemmän kuin laitos kuluttaa. Filosofian tohtori Juhani Suvilampi Waltrec OY:stä arveli, että biokaasulla voitaisiin joskus Suomessa korvata jopa yhden ydinvoimalalaitoksen energian tuotanto.
Teollisuuden ja yhdyskuntien sivutuotteita käsittelevät keskitetyt biokaasulaitokset ovat Suomessakin vasta alkutaipaleella. Laitosten korkea investointitaso viivästyttää niiden syntymistä. Biokaasun tuottaminen Suomessa on mahdollista myös kasviperäisiä materiaaleja käsittelemällä. Se on puhdasta energian tuotantoa ja raaka-aine on uusiutuvaa. Huomattakoon, että energian tuottamisessa biokaasuteknologia mahdollistaa noin viisi kertaa paremman saannon kuin esimerkiksi biodieselin tuotanto.
Poliittisten puolueiden edustajien puheenvuoroista poimittua.
Ydinvoiman elinkaari on 100 vuotta. Uraanivarat, jotka saadaan esiin nykyisellä kustannustasolla, riittävät 80 vuodeksi. Luonnonuraanin kustannus on vain 4 % ydinvoiman kokonaiskustannuksista. Yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon hyötysuhde on noin 80 % , kun esimerkiksi perinteisen kivihiilivoimalaan hyötysuhde on vain 35-40 %. Energian hinnan osalta on pidettävä huolta, että energiaintensiivinen teollisuus ei menetä kilpailukykyään. Suomalaisen teollisuuden menestyminen on kyettävä takaamaan myös tulevaisuudessa.
Suomen BKT:n kehitystä vuosina 1900-2004 esittävä kuva on Martti Pohjolan raportista Talouskasvu talouspolitiikan välineenä .
Energiateknologioiden vaikutusta esittävä kuva on raportista Shellin energiaskenaariot 2001-2050.
1) BKT kuvat ovat prof? Matti Pohjolan artikkelista Talouskasvu talouspolitiikan tavoitteena (liitteet 1-3) 2) Eri energiateknologiat kuva on Shellin energia skenaariot raportista 2001-2050.